-
Opettajan digitaalinen osaaminen on hyvinvointia sekä sosiaalisia ja korkean ajattelun taitoja
Räty-Záborszky Sinikka
-
Työpaja Hololensien mahdollisuuksista ammattiopetuksessa
Heino Sami
-
Suunnittele ICT:n ilmasto- ja ympäristövaikutusten oppitunti
Vuohelainen Hanna
-
Verkko-oppimismateriaalit osaamisen kehittämisessä
Heino Sami
-
STEAM-prosessi tutuksi ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu
Vorne Paula
-
Koulun digitaalinen ensiapukaappi
Ilola Marianne
-
Google for Education - valjasta käyttöön tietoturvan huippuominaisuudet
Holmgren Piia
-
Digiosaava.fi tukee ammatillisen koulutuksen digitalisaation osaamista ja johtamista
Mäentausta Miia
-
Omien tehtävien laatiminen ViLLE-ympäristössä
Enges Petra
-
Generation AI - tekoälysukupolven teknologiakasvatusta kehittämässä
Laru Jari
OKM:n rahoitteisen hankkeen tavoitteena on arkipäiväistää, yhtenäistää ja yhteiskehittää digipedagogiikkaa kolmessa opettajankoulutusta järjestävässä suomalaisessa yliopistossa. Tavoitteena on myös selvittää opettajankouluttajien digipedagogisen osaamisen taso ja mahdollisia haasteita sekä tukea tutkimusperustaisesti digipedagogisen strategisen avulla osaamisen tunnistamista ja kehittämistä hallinnolliselta tasolta päivittäiseen opetustyöhön.
Opettajankouluttajien osaamista selvitettiin Tonduer et al. (2015) SQD-mallin (Synthesis of Qualitative Evidence) pohjalta luodulla Webropol-kyselyllä kaksi kertaa hankkeen aikana. Syksyjen 2021 ja 2022 aikana vastauksia saatiin kaikkiaan 210 kappaletta kolmesta eri yliopistosta. Kyselyssä kysyttiin esimerkiksi opettajankouluttajien asenteita TVT:n opetuskäyttöä kohtaan, yleisesti TVT:n käytöstä ja sen reflektoinnista omassa opetuksessa ja opiskelijoiden ohjaamisesta TVT:n soveltamisesta opetukseen. Kohderyhmänä kyselyssä toimivat hankeyliopistojen opettajankouluttajat sekä harjoittelukoulujen lehtorit. Kysely sisälsi sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä, joita analysoitiin sisällönanalyysillä sekä määrällistä aineistoa kuvailevalla tutkimusotteella.
Alustavat havainnoit antavat viitteitä polarisoituneesta digipedagogiikan tasosta opettajankouluttajien keskuudessa. Monet vastaajat tunnistivat kehittämiskohteet sekä motivaation kouluttautua paremmin digipedagogissa taidoissaan, mutta tämä ei ollut siirtynyt käytäntöön. Osaamisen siirtyminen käytännön toimiin saakka edellyttäisi yhteisiä digipedagogisia tavoitteita ja resurssointia hallinnolliselta, taloudelliselta sekä toiminnalliselta tasolta. Aineistosta löydettyihin haasteisiin on vastattu hankkeen aikana muun muassa digipedagogisen strategian luomisella, opetus- ja ohjausmateriaaleilla, teemoitetuilla koulutuksilla, työpajoilla, yksilöohjauksilla ja seminaareilla.
Hankkeessa on kehitetty ja tuettu opettajankouluttajien opetustyötä ja oman työn kehittämistä: opintojaksojen opettajien kanssa on kartoitettu digitaalisia työvälineitä, alustoja ja toimintatapoja. Lisäksi yhdessä on tuotettu digipedagogista materiaalia tukemaan uudenlaisia opetuskäytänteitä, kuten STE(A)M- ja pakopelipedagogiikkaa sekä virtuaalinäyttelyitä.
Hankkeen tulosten ja toimien pohjalta on luotu digipedagogisen strategian malli, joka antaa suuntaviivoja kokonaisvaltaiseen digipedagogiikan kehittämiseen oppilaitoksissa.
Tässä esityksessä kerromme hankkeemme konkreettisista tuloksista.