-
Oppimiskulttuurin muutos yksilöllisestä yhteisölliseen oppimiseen
Virtanen Teemu
-
Tunnista ja tue omaa osaamistasi digitaalisesti – työkaluja ja vinkkejä
Haapanen Emilia
-
Helsingin verkkolukio
Lähde Markus
-
eNorssi/FCLab/Maker-käsityöpolku Vaasan mallin mukaan
Hiltunen Kasper
-
Anni Autere-Kesti
Autere-Kesti Anni
-
Digitalisaation suuntaviivat - TVT-strategia Päijät-Hämeessä
Hanna-Maria Partanen
-
Oppimismuotoilun työpaja
Laapio Isto
-
Voice of korkeakoulu – Podcasteista kuulokulmaa oppimiseen
Vihmalaakso Jarmo
-
Teknisten ratkaisujen tuolla puolen - palvelumuotoilun hyödyntäminen digistudioiden kehittämisessä
Leiviskä Kimmo
-
Hybridit työskentelytavat
Honkonen Kaisa
Tehokas henkilöstön osaamisen ja oppimisen kehittäminen lähtee organisaation strategiasta. Osaamisen kehittäminen ja johtaminen on tärkeä osa-alue, mutta yhä enemmän on hyvä puhua myös oppimisen kehittämisestä ja johtamisesta, jossa jo strategia on käytännössä yhteistä oppimista, pohja yhteiselle kasvulle. Oppiminen on jatkuva muutos, jota johtamalla luodaan kestävää osaamispohjaa sekä valmiuksia vastata entistä joustavammin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Organisaation kannalta erityisen tärkeitä ovat strategiset osaamiset, mutta yksilön kannalta olennaista on myös osaamisen kehittäminen oman työn ja urapolun kannalta. Polkumalli konkretisoi ja tekee näkyväksi tämän kehityksen.
Osaamisen kehittämisen ja jatkuvan oppimisen polkumalli toimii kattavasti ja monipuolisesti organisaation kehittämistyön tukena: Organisaation polku avaa tietä eteenpäin eri osaamisten strategisesta näkökulmasta koko organisaation ja tiimien tasolla. Kouluttajien polku lähtee organisaation polusta, mutta muotoutuu henkilön omien lähtökohtien ja tavoitteiden pohjalta. Kaikkien tavoitteena on hallita tietyt osaamiset ja taidot omaan työhön ja organisaation yhteiseen osaamispääomaan liittyen, mutta jokaisella voi olla sen lisäksi omia pidemmälle meneviä tavoitteita - ja jokaisen polku osatavoitteineen on yksilöllinen.
Oppimisen tueksi tarvitaan erilaisia menetelmiä ja välineitä. Esimerkiksi erilaisten henkilöstövalmennusten ja visualisoitujen oppimispolkujen avulla voidaan saavuttaa mahdollisimman konkreettisesti osatavoitteita ja samalla pohtia jatkopolun suuntaa. Oppimisympäristö tukee tätä monimuotoista kokonaisuutta mahdollistamalla systemaattisen mutta samalla adaptiivisen osaamisen kehittämisen.
Opitun tekeminen näkyväksi, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on tärkeää myös henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Tätä tukee tehokkaasti HR-järjestelmä, jonka avulla voidaan sujuvasti ylläpitää näkyvää osaamisvarantoa ja toisaalta saada myös tukea tiedolla johtamiseen. HR-järjestelmän ja oppimisympäristön integraatio tuo lisää läpinäkyvyyttä osaamisen ja oppimisen johtamiseen eri näkökulmista, kun käyttäjä- ja suoritustiedot liikkuvat automaattisesti järjestelmien välillä ja esimerkiksi esihenkilöt voivat seurata reaaliaikaisesti oman tiiminsä oppimista.
Yksittäisen työntekijän kannalta polkumalli tekee osaamisen kehittämisestä henkilökohtaisen ja relevantin, kun osaamistavoitteet valitaan omien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Esihenkilön rooli tässä on ohjata ja mahdollistaa. Työntekijä etenee askel kerrallaan, pilkottujen tavoitteiden mukaisesti, aivan kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijat HOKSinsa mukaisesti. Mallin myötä osaamisen kehittäminen muodostuu luontevaksi osaksi työarkea.
Polkumalli on kehitetty hankkeessa, ja nyt sitä käytetään monipuolisesti arjessa sekä kehitetään eteenpäin. Mallissa lähtökohtana on ollut digiosaamisen kehittäminen, ja nyt mallia hyödynnetään myös muiden osa-alueiden osaamisen kehittämiseen.